Arkiliikunta on laadukasta liikettä

Siivous, haravointi, muut pihatyöt, ulkona leikkiminen lasten kanssa - kaikki nämä ja monet muut päivittäiset askareet ja aktiviteetit ovat päivittäistä liikuntaa. Päivittäinen liikunta, jota voidaan kutsua myös hyödylliseksi harjoitukseksi, ydinharjoitteluksi tai päivittäiseksi harjoitukseksi, sisältää liikkumisen koko päivän ja liikkeen, joka ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa.
Hyvin tietoinen liike voi olla osa päivittäistä liikuntaa. Ilmeisin esimerkki tästä on kävely, pyöräily töihin tai kouluun tai jopa hiihto talvella. Monille se on valintakysymys terveyshyötyjen vuoksi. Lihasvoimaa käyttämällä lyhytkin matka on hyvä, mutta päivittäinen harjoittelu voi muuttua harjoitukseksi, jos matka on tarpeeksi pitkä. Esimerkiksi kiireiselle vanhemmalle, jolla on pieniä lapsia, pyöräily töihin voi olla harvinainen tilaisuus päästä vastusharjoitteluun. Tällä tavalla koulutus on tehokkaampaa ajan ja resurssien käyttöä.

Arkiliikunnan lisääminen on usein helpompaa kuin kuntoliikuntakertojen kasvattaminen.

Moni arkiliikunnan muodoista on kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että harva tulee laskeneeksi niitä varsinaisesti liikunnaksi. Kyse ei ole välttämättä edes siitä, kuinka raskasta hyötyliikunta on. Esimerkiksi omakotitaloasuja voi runsaslumisena talvena nauttia lukuisista sykettä nostattavista ja kunnon päälle käyvistä reippailuhetkistä lumikolaa työnnellessään, mutta tuskin laskisi niitä treenikerroiksi liikunta-aktiivisuudesta kysyttäessä.

Sohvaperunasta ensin arkiliikkujaksi

Liikuntakuplassa elävät ja aktiiviurheilijat saattavat arvostaa vain kovatehoista liikuntaa ja heille arkiliikunta voi näyttäytyä jopa turhalta energian tuhlaamiselta. Fyysisen suorituskyvyn kohentamisen näkökulmasta kovatehoinen kuntoliikunta on tietenkin paljon tehokkaampaa kuin arkiliikunta. Kansanterveyden edistämisen kannalta arkiliikunta on kuitenkin arvokasta, etenkin passiiviseen elämäntapaan tottuneita kansalaisia aktivoitaessa.
Liikuntafysiologi, liikuntatieteen tohtori Arto Pesola on sanonut, että vain se on tehokasta, mitä ihmiset tekevät tai mitä on mahdollista muuttaa. Etenkin silloin, kun tavoitellaan selkeää elämäntapamuutosta, kannattaakin ensimmäisenä muuttaa arkisen liikkumisen tapoja. Arkiliikunnan lisääminen on nimittäin monille vähän liikkuneille paljon helpompaa kuin esimerkiksi kovatehoisen saliharjoittelun tai juoksuohjelman aloittaminen suorin tein. Hyötyliikunnan harjoittaminen ei useinkaan vaadi kaksista fyysistä pohjakuntoa ja lisäksi sitä on helppo harjoittaa pienissä pätkissä, itselle parhaiten sopivina hetkinä.

Ujuta liikuntapätkiä arkeen

Kaikki tavalliset ihmiset hyötyvät päivittäisestä liikunnasta ja siitä, että monta pientä liikuntaa mahtuu päivään. Varsinkin painoaan tarkkaileville tai laihduttavia yrittäville ihmisille on hyödyllistä pohtia, miten arkea saa hieman aktiivisemmaksi. Voit aloittaa vähentämällä matkojen määrää autolla, käyttämällä portaita hissin sijaan jne. Tämä lisää päivittäistä liikkuvuutta. Jopa monille jo kuntoilun parissa työskenteleville ihmisille tämä liikunnan asteittainen lisääminen voi olla helpompaa kuin uusien harjoitusten sovittaminen kalenteriin. Tutkimuksissa on myös havaittu, että terveyshyötyjen kannalta ei ole tarpeen liikkua pitkiä aikoja kerrallaan, vaan pätkäliikunta ajaa saman asian.
Laihtumaan pyrkivien on toki syytä huomioida, että pelkän liikunnan osuus painonpudotuksessa on varsin vähäinen. Ruokavalion ja energiansaannin muuttaminen on paljon tärkeämpää painonpudotuksessa, mutta vastaavasti painonpudotustulosten säilyttäminen ilman liikuntaa on monille vaikeaa.
Aloitetaan pienistä muutoksista jokapäiväisessä elämässämme.

Lähteet: ukkinstituutti.fi, soundcloud.com/hanskijaskashow
Kuvat: stocksnap.io